tiistai 30. syyskuuta 2014

Vaeltamassa

Kävin yksin kävelyllä vuorella. Kiersin tämän kukkulan, jolla koulu ja asuntola sijaitsee.

I went for a walk alone. I got around the mountain our school and dormitory are located. 

Ei parane astua tieltä syrjään, pudotus on jyrkkä!
Don't step out of the road... You will fall and a lot!
Pikkasen enemmän kun kiipesi niin pääsi näköalatasanteelle...
A bit more climbing and there is a observation terrace...

...Josta näkyikin koko Otaru!
...where you could see whole Otaru!


Syrjäsellä tiellä. Mietin että mitähän on tapahtunut kun omistajaa ei ole missään. Vähän aikaan kuuntelin niin kuului puskasta rapinaa, oli varmaan sienestämässä :D
On the lonely road. I was wondering what has happened, the cliff is pretty sharp. However after listening for a while I heard rustling. I guess someone was picking up mushrooms or something :D
Matka vaan jatkui ja jatkui. Olin katsonut reitin etukäteen kartasta, mutta silti alkoi huolettaan, että mihin sitä päätyy.. Urheasti vaan jatkoin eteenpäin ja ajattelin että viideltä viimestään lähden takasin päin jos ei löydy oikeaa tienhaaraa. Loppujen lopuksi kaikki meni niinkuin pitikin. Sitä vaan yksin alkaa miettimään liikaa. Ylöspäin mennessä alkoi huolettaa vuoristotauti, kun alkoi tulkitsemaan pientä päänjomotusta heti vakavimman kautta :D

The way was going on and on. I had checked the route beforehand but without a map with me I was getting worried where I'm going to end up. I gathered all my courage and kept going on. I thought that if I don't find right street cross at 5 pm I will go backwards so that I'm able to be at home before sunset. In the end everything went as it was planned. Just being alone makes you think all what could possibly go wrong. I had small headache and I was worried that I will get a altitude sickness while climbing up so high. :D

Mihinhän suuntaan sitä lähtis että pääsee perille. Ois pitänyt katsoa miten oma kaupunki kirjoitetaan...
Which way to go to find home. I should have checked how our city is written...

Kaunis seinä
A beautiful wall


Meni melkeen tarkalleen kaksi tuntia koko kierrokseen. Lopussa olin aika nääntynyt nousuista ja laskuista, mutta oli loppujen lopuksi mukavaa. Oli sellasia kasveja, jota ei Suomen luonnossa nääkkään. Mukava olla välillä myös ihan yksin.

I took almost exactly 2 hours to get back home. I was exhausted and tired but I'm happy I went. I saw lots of plants I've not seen in Finland and it was really relaxing to be alone for a while.

2 kommenttia:

  1. joo kyllä tuo kieli taitaa olla vähän semmosta salakieltä:). onko tuo seinä siis täynnä tuota alla olevaa kasvia? siinähän se kunto kasvaa, kun tuon saman lenkin kävelet joka viikko ja kun ei tunnu missään enää, pistät juoksuksi ;) ;D. Kuin siellä on turvallista? Luottaako siellä paikalliset, että tavarat pysyy pihassa/taskussa, vai tarviiko olla silmät selässäkin?

    VastaaPoista
  2. On siinä vähän kakistelemista kun miettii että mitä haluais kaupasta ostaa :D Joo se seinä oli ihan täynnä sitä kasvia. Ajattelin että pyrin käymään lenkillä aika usein, saa nähä miten lumentulon jälkeen liikkuminen sujuu, vai onko mäet vaan liukasta sohjoa. Täällä on todella turvallista! Kadotat jotain, niin ihmiset vie lähimpään poliisiasemaan. Ihmiset ei lukitse es aina pyöriä ja autojakin näkee tyhjäkäynnillä ovet auki ja kuskia ei missään! Ihmiset luottaa tosi paljon muiden rehellisyyteen. Rikostilastot on aika alhaisia! Toki perushuolellinen kannattaa olla, mutta sateenvarjokin säilyy sateella kaupaneteisessä.

    VastaaPoista