perjantai 17. lokakuuta 2014

Vapaaehtoisia

Ryhmä japanilaisia vapaaehtoisia (eläkeläisiä kai), tulee tiistaisin koululle ruokatunnin jälkeen auttamaan opiskelijoita oppimaan Japania kivojen aktiviteettien muodossa. Tänä tiistaina oli ruokalaatikkojen perinteistä pakkaamista hienoihin kankaihin.

Group of Japanese volunteers (senior citizens) come to our school every Tuesday to help foreign students to learn Japanese. This was the first time we tied lunch boxes in fabrics in really fancy traditional way.



80-vuotias pappa opette mulle kuinka pelataan igoa - perinteistä japanilaista lautapeliä.

An 80-year-old grandpa taught me how to play igo - a traditional Japanese board game.



Aika kovastihan se mut rökitti.. Jos vaan ois ymmärtänyt sen neuvoja
He beat me pretty hardly.. If i just had understood the instructions...

Pääkatu ylhäältä keskustaan
A main street from hill to the city center
Koulun katolta kuvattua
Picture taken at roof level in our school





Suomi julisteen tekoa
Making of a poster of Finland

Valmis!
Ready!

torstai 16. lokakuuta 2014

Sapporo

Käytiin lauantaina porukalla Sapporossa. Mukana oli pari Japanilaista tuutoria oppaina. Hyvä niin sillä ilman heitä ei olis tullut kuljettua niin paljon, koska kaupunki on yksinkertaisesti niin iso, että jo juna-asemallekin voi eksyä.

On saturday we went to Sapporo. We had couple of Japanese tutors from our school with us as guides. Without them we couldn't have explored so much due to the enormous size of the city. You could get lost already at the main railway station.

Matkaseurue
Travel group
Puistossa oli alpakka
There was an alpaca in the park
Puistossa oli kaikenlaista kivaa ohjelmaa
There was nice shows in the park

Jotenkin se valtava ihmismäärä on koettava itse. Ei sitä tajua samalla tavalla, vaikka kuinka ois kuullut siitä. Kamala tungos on vähättelyä.

Somehow this huge crowd is something that you need to experience yourself. You don't get it even though you hear about it. Saying ''huge crowd'' it's underestimating.


Iltaista kuvaa puistossa
Nice evening
Kaikki ihmiset on maanalaisella ostoskadulla, joka on yli kilometrin mittainen
All the people are underground, on the 
Täällä on meneillään aivan ihana ruska. Aamulla kun herää ja katsoo parvekkeelta vuorille, niin ei näy enää vihreää metsää vaan rinteet jopa näyttävät kuparisen punaisilta ruskassaan. Jos kerkeää ennen kuin lehdet tippuu, niin pitää mennä kävelylle vuorille ottamaan kuvia.

The autumn season here looks absolutely spectacular. When I wake up mornings and look out of my window I see how the mountains are not green anymore but more like copper red! If I have time before the leaves fall, I will go for a walk to take better pictures.


Suomi -esitelmän tekoa
Preparing for Finnish -presentation

perjantai 10. lokakuuta 2014

Ötökkävallankumous - bugmania

Hirviästi kaikkia ötököitä tässä rakennuksessa. Ihan parin viikon sisällä on ilmat viilentyneet ja pienokaiset haluavat kai sisälle lämmittelemään. Löytyy torakasta hajuisaan luteiseen (älä vaan murskaa tai huido niitä, ne pitää johdatella hellästi ulos) ja leppäkerttuun. Onneksi on metalliset sängyt niin ei oo lutikoita :D Hopeisella selällä, tai metallinhohtoisella vihreällä, valitsi suosikki. Asuntolan käytävillä kävellessä pitää vaan toivoa, että ne ei seuraavalla oven avauksella oo sisällä huoneessa. Vielä tämän kestää, kunhan voi nukkua yksin :D

There are so many bugs here. You can find repertoire from cockroaches to ladybug and other bugs. I think the reason lays in the weather. It has got cooler in past few weeks and all those small friends want to stay warm. (Please don't kill them, otherwise some of them will stink horribly, just lead them gently outside) With silver armor or shiny green medal, pick you choice. Thank god we have beds made by metal so we won't have bed bugs. Walking through corridors of this dormitory I just have to hope that they won’t fly or crawl into my room. I'm fine with this until I can sleep my nights alone.


Ötökkätiheys kaks neliömetrillä
Bug density 2/

Heinäsirkka ovenpäällä
Grasshopper at the front door
Kävin tuutorin kans maksamassa mun huoneen vuokran. Maksuautomaatti on kätevästi koulun ravintolarakennuksen yläkerrassa! Onneksi oli tuutori mukana, asian vaikeusasteneesta kertonee se, että hälläkin oli hieman miettimistä, mitä näppäintä painetaan seuraavaksi. Onneksi oli myös kuvalliset ohjeet mukana :D

I went to pay my rent with my tutor. The payment machine is situated in the upstairs in the restaurant building of the school. It is really handy. However I was happy to have my tutor with me due to the difficulty level of that machine. Even she had some problems while considering which button to press. Fortunately we had instructions with pictures. :D


Pihlaja ruskassa
Rowan in autumn colors
Oon liittynyt koulun karatekerhoon joka on kolme kertaa viikossa. Pääsen luultavasti mukaan vaan kahtena kertana lukkarin takia. Se on kuule kovaa urheilua vaikka aikalailla pysytäänkin paikoillaan! Tuntuu seuraavana päivänä käsissä ja jaloissa! Nyt on ihan kireänä takareisi, pitäisi venytellä tämän kaiken ylämäen kävelyn ja treenauksen vuoksi.

I’ve joined the karate club in our school. It’s going on 3 times per week. I’m probably attending only twice a week due to my school schedule. It is hard exercise even though we are moving too much. Next day I can totally feel it in my arms and legs. Now my thigh is so tight that it hurts. I should stretch after all this uphill walk and karate club.


Tänään oli japanin tunnilla ekaa kertaa kiinalaisten merkkien opettelua. Kiinalaisia merkkejä käytetään Japanissa tosi paljon, niin paljon että ilman niitä ympäristössä olevien tekstien lukeminen maitopurkista alkaen on mahdotonta! Nyt ymmärtää kuuluisan aasialaisen kasvatuksen ja koulunkäynnin tiukkuuden. Jos viiva menee lähes oikein, se ei riitä. Oli muuten melko tarkkaa opetella niitä ihan helpoimpia merkkejä, lukuja 1-10. 

Today in Japanese class, we had first time kanjis, Chinese characters. The Chinese characters are used widely in Japanese writing, therefore it's almost impossible to understand texts that are used in daily life. Now I understand the famous strict Asian upbringing. All those small lines matter. You need to almost have ruler to measure distances :D Close isn't good enough. It was pretty difficult to even write the easiest ones, numbers from 1-10 :D



tiistai 7. lokakuuta 2014

Japanilainen kauppa

Kassatätit on täällä reippaita. Viet korin tiskille ja ne tiittaa ostokset ja siirtää ne sitten seuraavaan koriin. Syöttävät saadut rahat koneeseen ja kone sylkäisee automaattisesti oikeat vaihtorahat ulos.

Salespeople are fast here. You bring your shopping basket onto the cash desk and the salesperson will take the price and move the items to the another basket. The salesperson will insert your money into a cash register and the machine spits out the right amount of change automatically.

Japanilainen kassa
Cash desk in Japanese style
Kassoilta poistutaan vikkelään sivupöydille pakkaamaan ostokset.

You will go to pack your stuff at the side counters.


Melkeen joka kaupassa on ovilla mikroaaltouunit, ihan vaan jos haluat syödä ennen kotiin menoa.

Almost in every store there are microwaves at the exit. Just in case if you want to eat before leaving.

Pikaruokala Japanilaiseen tyyliin :D
Japanilaisilla myyjillä on tietty ihan omalaatuinen ammattiääni. Ihmettelin pitkään että miten niin monella on sellanen nasaalinen nenä-ääni mutta se on vaan virkaääni. Yks myyjä selitti meille jotain nettiliittymistä oikeen pehmeällä ja ystävällisellä äänellä ja yhtäkkiä huusi ohimenevälle asiakkaalle ''kiitos käynnistä'' silleen ihan nenästä :D

Japanese sales people have really distinctive own professional voice. I was wondering how on earth so many people talk nasally but it's just used on duty. One salesperson was explaining us something about WiFi with really gently voice and suddenly she shouted to a leaving customer ''thank you for coming'' totally through her nose.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Sataa sataa ropisee

Postiin oli tullut pankilta kirjattu kirje, jossa oli paikallisen pankin kortti. En ollut sattunut oleen asunnolla ja tietenkin sitten vesisateessa malttamattomana piti lähteä sitä sitten hakemaan. Täällä on pari päivää satanut vettä. Opettaja kertoi, että paikallisen uskomuksen mukaan lumi tulee kahdenviikon kuluttua siitä, kun näkyy ensimmäisiä hyönteisiä, joilla on valkoista untuvaa alaruumiissa. Luokkakaveri sitten oli jo sellaisen bongannut!

I had gotten a letter from bank that was left in the post office. (I wasn't at home when the postman was on duty.) It had my new cash card in it, therefore I impatiently had to go to the main post office in the city center even though it was raining a lot. It has been raining already couple of days. Our teacher told us that the local belief says that the snow comes 2 weeks after you see a certain mosquito which seems to have white powder in its back. My classmate already had seen one!

Otarun keskustassa on välillä tällasia erilaisempia vanhoja rakennuksia
There are this kind of old buildings in the Otaru city center

Pari päivää on satanut vettä. Kohta pitäisi kuulemma tulla lumena.
It has been raining couple of days. They say that it's snowing soon.


Kaupungin keskustasta tietenkin ainut tapa takaisin asunnolle on ylämäki, johon olikin muodostunut melko suuria virtauksia, vaikkakin tienviereen on rakennettu ojat.

The only way from the city center back to the dormitory is on uphill. The street was full of down streaming water even though ditches has been built both sides of the street.


Lämmitin....
a Heater....

...jos vain tietäisi kuinka sitä käytetään :D
If I just knew how to use it... :D

tiistai 30. syyskuuta 2014

Vaeltamassa

Kävin yksin kävelyllä vuorella. Kiersin tämän kukkulan, jolla koulu ja asuntola sijaitsee.

I went for a walk alone. I got around the mountain our school and dormitory are located. 

Ei parane astua tieltä syrjään, pudotus on jyrkkä!
Don't step out of the road... You will fall and a lot!
Pikkasen enemmän kun kiipesi niin pääsi näköalatasanteelle...
A bit more climbing and there is a observation terrace...

...Josta näkyikin koko Otaru!
...where you could see whole Otaru!


Syrjäsellä tiellä. Mietin että mitähän on tapahtunut kun omistajaa ei ole missään. Vähän aikaan kuuntelin niin kuului puskasta rapinaa, oli varmaan sienestämässä :D
On the lonely road. I was wondering what has happened, the cliff is pretty sharp. However after listening for a while I heard rustling. I guess someone was picking up mushrooms or something :D
Matka vaan jatkui ja jatkui. Olin katsonut reitin etukäteen kartasta, mutta silti alkoi huolettaan, että mihin sitä päätyy.. Urheasti vaan jatkoin eteenpäin ja ajattelin että viideltä viimestään lähden takasin päin jos ei löydy oikeaa tienhaaraa. Loppujen lopuksi kaikki meni niinkuin pitikin. Sitä vaan yksin alkaa miettimään liikaa. Ylöspäin mennessä alkoi huolettaa vuoristotauti, kun alkoi tulkitsemaan pientä päänjomotusta heti vakavimman kautta :D

The way was going on and on. I had checked the route beforehand but without a map with me I was getting worried where I'm going to end up. I gathered all my courage and kept going on. I thought that if I don't find right street cross at 5 pm I will go backwards so that I'm able to be at home before sunset. In the end everything went as it was planned. Just being alone makes you think all what could possibly go wrong. I had small headache and I was worried that I will get a altitude sickness while climbing up so high. :D

Mihinhän suuntaan sitä lähtis että pääsee perille. Ois pitänyt katsoa miten oma kaupunki kirjoitetaan...
Which way to go to find home. I should have checked how our city is written...

Kaunis seinä
A beautiful wall


Meni melkeen tarkalleen kaksi tuntia koko kierrokseen. Lopussa olin aika nääntynyt nousuista ja laskuista, mutta oli loppujen lopuksi mukavaa. Oli sellasia kasveja, jota ei Suomen luonnossa nääkkään. Mukava olla välillä myös ihan yksin.

I took almost exactly 2 hours to get back home. I was exhausted and tired but I'm happy I went. I saw lots of plants I've not seen in Finland and it was really relaxing to be alone for a while.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Koulu alkoi!

Kiva ensimmäinen koulupäivä! Tänään maanantaina on yks luento peruttu, mikä tarkoittaa että ei sitten oo ollenkaan koulua. Aika vähän loppujen lopuksi on koulua. Alku viikko on löysä ja sitten loppuviikosta on raskaimmat päivät. Yllättävän paljon saa kuitenkin opintopisteitä eli luultavasti kursseilla on ryhmätöitä ja muita projekteja, joilla sitten se lukujärjestys täyttyykin. Ilma on kirpakan syksyinen, alkupäivien lämmöstä ei oo enää tietoakaan. 

It's good beginning of school life. The first school day and no lectures at all. We really don't have much school. It's easier at the beginning of the week and it gets harder in the end. Still it's not too much. I guess the calender is going to be filled with different kind of projects and team works anyway because the amount the credits we get would suggest that. The weather is nice, clear and cool. It's not as warm as it was when we first arrived in Otaru. 

Jäätelökone ruokalassa. Pakastimesta voi ostaa jätsikipon ja tuo laite sitten pursottaa siitä pehmiksen.
We have nice ice-cream machine in school canteen. I just buy a small cup of ice cream and that machine makes it a soft ice.
Eilen käytiin sellasessa isossa sushiravintolassa. Ravintola toimi samalla periaatteella kuin Tokiossakin, eli annokset pyöri liukuhihnalla. Tämä oli niin iso ravintola, että kokit oli siinä keskellä ja valmistivat sekä tilauksesta että valmiiksi hihnalle annoksia. Japanissa tällä periaatteella toimivaa ravintolaa kutsutaan Kaiten-sushiksi.

Yesterday we went to a big sushi restaurant. The restaurant worked same way as the sushi restaurant in Tokyo. The dishes were on conveyor belt and you could pick up the plates yourself. This however was bigger than the one in Tokyo therefore the chefs were standing in the middle and making the food there. You could either order or just pick up the delicious looking ones. In Japan a restaurant like this is called Kaiten-sushi.

Ihmiset istuivat ympärillä, joko ihan kiinni tai looseissa.
People sitting around the conveyor belt

Linja kulkee ja kokki valmistaa
a Chef preparing food
 Ravintola ei ollut loppujen lopuksi edes kallis. Söin savustettua lohta, hamachia ja paneroitua katkarapua. Noin seitsemän euroa tuli maksamaan, mikä ei ravintolahinnoissa ole kovin kallista!

The restaurant wasn't even expensive. I ate smoked salmon, hamachi and tempura shrimp. It was something like 7 euros and it's not expensive compared to Finnish restaurants!

Hieman on vielä hankala hahmottaa hintoja yeneissä.
It's still bit confusing to calculate prices in yens.
Lopussa vieä pari kuvaa Otarun keskustasta.

Vanha linja Otaruun, joka on jätetty keskustaan muistoksi. Kiva polku kaupungin läpi.
The old line to the Otaru. It's nice street that you can walk.
Kalat nousivat vastavirtaa kanavassa kutemaan. Matkan varrella näkyi kuolleitakin.
Fish were climbing up the canal to breed.

Otarun kanava, taiteilija työssään
The canal in Otaru, artists in work

Merenrantaan saakka kun mentiin niin näkyi meduusoja
At the seaside we saw couple of Jelly fish!

Ainakaan vielä ei oo ruskaa! Syksy on kuulemma tosi lyhyt ja jossakin alkaakin jo näkymään kellertäviä puita.
Yet there aren't autumn colors to be seen. They say that autumn will be short so I guess we will see the changes soon.